Tietotekniikan ja yhteisöllisyyden merkitys kasvaa samaa tahtia yksineläjien määrän lisääntymisen myötä. Varakkaiden ihmisten määrä lisääntyy mutta niin kasvaa myös moniongelmaisten, huonokuntoisten ikäihmisten määrä. Joka tapauksessa senioriasumisen tarpeet ja vaatimukset eriytyvät tulevaisuudessa.

Tämä käy ilmi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n viime vuonna teettämistä tutkimuksista, joissa kartoitettiin muun muassa tulevien senioreiden näkemyksiä asumisestaan tulevaisuudessa. Keväällä kartoitettiin asumisoikeusasukkaiden mielipiteitä ja jatkotutkimuksessa vuokra- ja omistusasunnoissa asuvien näkemyksiä.

- Jatkotutkimuksessa haluttiin erityisesti selvittää senioriasumiseen liittyviä asioita, koska ne nousivat vahvasti esiin ensimmäisen tutkimuksen vapaissa vastauksissa. Asumisoikeusasukkaissa on paljon yli 55-vuotiaita, koska heiltä poistuivat varallisuusrajat vuonna 2006, toteaa puheenjohtaja Marko Pyykkönen.

Varakkuus tuo lisää vaatimuksia

Varakkaiden ihmisten lisääntymisen arvellaan nostavan asumisen vaatimustasoa. Tietotekniikan merkitys tulee myös vastaajien mielestä kasvamaan tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan uskotaan keskityttävän puolestaan hoitamaan yhä huonokuntoisempien vanhusten asumispalvelut. Pelkona on, että suuri keskiluokka jää vaille huomiota.

- Tutkimuksen vapaista vastauksista käy ilmi, että ihmiset tiedostavat hyvin eriarvoisuuden, turvattomuuden ja yksinäisyyden lisääntymisen. Pelkona on, että väliinputoajina ovat tavalliset palkansaajat, joille ei kehitetä ja tuoteta riittävästi senioriasuntoja, toteaa tutkimusjohtaja Pekka Vuorela tutkimuksen toteuttaneesta Innolink Research Oy:stä.
Senioriasunnon halutaan olevan ennen kaikkea muunneltava. Harrastetiloja haluttaisiin joko talo- tai korttelikohtaisiksi. Asukkaiden yksilölliset tarpeet pitäisi myös yhä paremmin pystyä huomioimaan asuntotuotannossa.

Asukasyhteistyö korostuu

Yksinäisyyden ja turvattomuuden lisääntymisen vastapainona yhteisöllisyys nähdään yhä tärkeämpänä. Asumisen ratkaisuna ”eläkeläiskylät” ja ”kommuuniasuminen” nähdään hyvänä vaihtoehtona samoin kuin perinteisten talkkaripalvelujen olemassaolo.

- Asumisoikeusasumisessa on tavallaan jo sisäänrakennettu yhteisöllisyyden idea, sillä asumisoikeuslaki velvoittaa asukashallinnon järjestämisen. Tärkein tekijä asukashallinnossa on ehdottomasti talotason toiminta, joka perinteisesti on talkootoimintaa, mutta se on saanut myös runsaasti uusia muotoja, toteaa Pyykkönen.

Asumisoikeustaloissa toimii esimerkiksi ruoanhankintarinkejä ja lastenkerhoja, hankitaan työkaluja yhteiskäyttöön ja tehdään yhteisiä matkoja asukastoimintaan varatuilla rahoilla.

Tutkimuksen muista aiheista voi lukea aikaisemmista lehdistötiedotteista osoitteesta www.asumisoikeus.fi/media. Kartoitustutkimusraportti kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.asumisoikeus.fi/media/30112010seminaariaineisto/

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Marko Pyykkönen, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry, puh. 0400 426 666.
Tutkimusjohtaja Pekka Vuorela, Innolink Research Oy, puh. 050 571 8804

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka  tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asoasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:hyn (SAY) kuuluvat isommat asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt. Niiden omistukseen kuuluu yli 95 % kaikista Suomen noin 36 000 asumisoikeusasunnosta.