Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:

Nuoret hakijat paremmin huomioon asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmässä

Suomen asumisoikeusjärjestelmään kuuluva asuntojen jonotussysteemi on nykyisellään kankea ja hankala. Aso-asunnon hakijan kuntakohtainen ja ikuinen järjestysnumerokäytäntö pitäisi muuttaa joustavammaksi. Valtion olisi asetettava työryhmä kehittämään uutta jonotuskäytäntöä.

Pyrkimyksenä olisi saada hakijan todellinen asunnontarve paremmin esille. Varsinkin nuorten osalta tilanne on hankala. Ikuinen järjestysnumerokäytäntö on johtanut monesti siihen, että vanhempi polvi menee jonossa nuorten ohi. Jonotusnumeron saa vasta 18-vuotiaana, jolloin vanhemmat hakijat menevät pienemmällä numerolla usein edelle. Tilanne on koettu epäoikeudenmukaiseksi, koska nuori hakee vasta ensimmäistä asuntoaan.

”Uudistuksen tavoitteena olisi oltava jonotuskäytännön selkeys, tasa-puolisuus ja käytännön toimivuus”, sanoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen.
Hänen mukaansa uusi jonotusmalli pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian ja samalla turvata vanhojen järjestysnumeroiden haltioille kohtuullinen, esimerkiksi 2 - 4 vuoden, siirtymäaika.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla nuorten ongelma korostuu, koska aso-asuntoja on tarjolla liian vähän. Nuorten aikuisten ohella jonotuskäytännön kehittämistyössä olisi huomioitava varttuneemmat aso-asunnonhakijat.

Asumisoikeusasumisen kehittäminen on huomioitava hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa, joka laaditaan vuoden 2011 loppuun mennessä.
Valtion on luotava aso-tuotantoon kestävä ja pitkäjänteinen toimintalinja. Tarvitaan selkeää asuntopolitiikkaa, jossa asumisoikeuskohteita rakennetaan maahamme muulloinkin kuin vain talouslaman aikana. Asumisoikeusasuntojen vuosittaiset rakentamismäärät ovat 2000-luvulla vaihdelleet rajusti. Tavoitteena on tasainen ja ennakoitavissa oleva rakentamismäärä.
Pyykkösen mukaan Suomeen on rakennettava vuosittain noin 5 000 uutta asumisoikeusasuntoa. Näistä puolet tulisi rakentaa pääkaupunkiseudulle ja toinen puoli muualle Suomeen. Tänä vuonna maahamme rakennetaan noin 4 000 asumisoikeusasuntoa.

Asumisoikeusasuntoja on lähes kaikissa Suomen suurimmissa kunnissa. Aso-asuntojen riittävä tarjonta merkitsee maakunnille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuksia kasvuun.
”Aso-asunnot ovat osa paikallista vetovoimaa ja ne edistävät talousalueen elinkeinoelämää”, muistuttaa Pyykkönen.
Yritysten kannalta aso-asunnot monipuolistavat asuntomarkkinoita ja tarjoavat kohtuuhintaista asumista yritysten työntekijöille. Erityisen kysyttyjä ne ovat kasvukeskuksissa.

Lisätietoja: Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja, Asokodit yhtiön toimitusjohtaja Marko Pyykkönen puh: 020 161 2232. SAY:n verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.asumisoikeus.fi
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) perustettiin toukokuussa 2009. Tänä päivänä yhdistykseen kuuluu yhdeksän asumisoikeusasuntoja omistavaa yhtiötä. SAY:n jäsenyhtiöiden asuntomäärä kattaa yli 95 prosenttia Suomen kaikista asumisoikeusasunnoista.