Asumisoikeusjärjestelmään on sisäänrakennettu mahdollisuus yhteisöllisyyteen, jota erityisesti iäkkäämmät ihmiset asumiseltaan yhä enemmän kaipaavat. Laki yhteishallinnosta antaa asukkaille mahdollisuuksia hoitaa asumiseen liittyviä asioita yhdessä.

- Yhteishallintolain mukaan asumisoikeustalojen omistajat ylläpitävät toiminnassaan asukashallintoa. Jokaisella yhtiöllä on oma mallinsa, mutta laki määrittää tietyn perustason, johon kaikilla asumisoikeusasukkailla on oikeus. Uusi asumisoikeuslaki myös lisäsi asukkaiden tiedonsaantimahdollisuuksia vastikeasioissa, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen.
Lisäksi lain mukaan asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa on aina asukasedustus.

Asukaskokous pidetään vähintään kerran vuodessa

Yhteishallintolain mukaisesti kutsutaan vuosittain koolle kiinteistökohtainen asukaskokous, jossa käsitellään talon taloudellisia ja toiminnallisia asioita. Kokouksessa asukkailla on myös mahdollisuus valita taloon asukastoimikunta. Se päättää muun muassa yhteisten tilojen käytöstä sekä halutessaan järjestyssääntöjen laadinnasta.  
Asukastoimikunnan tärkeänä tehtävänä on asukkaiden yhteisten toimintojen kuten talkoiden, pihajuhlien tai kerhojen järjestäminen.
- Asukkaiden yhteistoiminta on suureksi avuksi kiinteistön ylläpidossa, vaikka huoltoyhtiöt yleensä hoitavatkin itse huoltotyöt. Asukkailta saadaan tärkeää tietoa ja vinkkejä talon kunnossapito- ja muista kehittämisasioista. Lisäksi asukkaat voivat yhteistoiminnalla vaikuttaa talon viihtyisyyteen monella tavalla ja vähentää sitä kautta myös ilkivalta- ja häiriötapauksia.
Pyykkönen harmittelee, että mainittujen asioiden taloudellinen mittaaminen on vaikeaa eikä taloudellista hyötyä kyetä näkemään suoraan. Siksi moni mieltää, ettei asukkaiden yhteistoiminnalla ole vaikutusta, vaikka sillä onkin.

Aktiiviset asukkaat hillitsevät asumiskulujen nousua

SAY haluaa korostaa, että asukkaiden aktiivisuus vaikuttaa myös suoraan asumisen kulujen kehittymiseen. Aktiivisuuden merkitys on erityisen tärkeää lämmitysenergian ja veden kulutuksen sekä jätehuollon aiheuttamien kulujen kannalta.
- Kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksin nousu on ollut kaikissa asumismuodoissa vuosina 2000 – 2009 kolminkertainen verrattuna kuluttajahintaindeksiin ja sama tahti näyttää valitettavasti jatkuvan. Asukkaiden aktiivisuudella voidaan kuitenkin hillitä asumiskulujen nousutahtia, painottaa Pyykkönen.
SAY:n viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan talojen yhteistoiminnalla on yhä suurempi merkitys iäkkäämmille ihmisille. Yksinäisyys koetaan yleisesti yhtenä pahimmista asumisen haitoista.
- Asukastoiminnalla voidaan luoda sosiaalisia verkostoja ja parantaa sitä kautta elämänlaatua. Siksi olisi tärkeää, että kevään asukaskokouksissa puhuttaisiin taloudellisten seikkojen lisäksi myös siitä, miten talossa voitaisiin kehittää yhteisöllisyyttä.

Lisätietoja:
Pj. Marko Pyykkönen, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry, puh. 0400 426 666

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka  tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asoasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:hyn (SAY) kuuluvat isommat asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt. Niiden omistukseen kuuluu yli 95 % kaikista Suomen noin 36 000 asumisoikeusasunnosta